maanantai 29. lokakuuta 2012

Shokki päivä!

Ollu kyllä semmonen päivä että ei hetkeen oo ollu! :)

G:n eksä, Y, on lähetelly mulle viestejä, että hän asuu G:n kanssa ja että mun pitäis jättää se rauhaan. En oo noteerannu näitä viestejä sen enempään, koska G on sanonu, että Y:lle ero vaan on ollu tosi raskas. Kunnes tänään Y laitto mulle viestin, että miks laitoin tämmösen viestin G:lle eilen aamulla. Ja koska hän kirjoitti aivan saman viestin, minkä olin G:lle eilen aamulla lähettäny, rupes mun hälytyskellot soimaan!

Noh, tänään on sit tosiaan selvinny, että G asuu tämän Y:n kansa, joka ei suinkaan oo ex vaan nykyinen ja kesällä tuleva vaimo! Päivällä olin hiukan shokissa asiasta, mutta mulla on ollu kunnon ensiapu pakkaus täällä, joten nyt jo tosi ok olo! :)


Noitten oli tosiaan tarkotus mennä G:lle, vähän suomen tuliaisa, mutta nyt ne on toiminu mun ea-pakkauksena. Ruisleipä vaan on niin super hyvää!! Ja hyvän pasta-aterian jälkeen fazerin sinisessä vaan on sitä jotain.. ;) Ja isi tuskin pahastuu, että hänen ostamansa salmiakit G:lle päätyykin mun suuhun :D

Mutta mitä tästä opin? En oppinut sitä, että muslimeissa olisi jotain kauhean pahaa, koska lähes samanlainen tarina mulla olisi kerrottavana viime kesältä ja silloin mies oli supisuomalainen sinisine silmineen ja vaaleine hiuksineen. Mutta opin sen, että edelleen pidän siniset silmäni auki ja kuuntelen sydämelläni.

Tämä suhde, sekä pitkä suhteeni A:n kanssa ovat opettaneet sen, että ihan herkästi en luota jokaiseen vastaantulijaan. Mutta toivon edelleen, että ihastuessani osaan heittäytyä täysillä tunteeseen, mutta en sokeana.

G:n kanssa ei siis ole tiedossa minkäänlaista yhteydenpitoa, mutta onneksi huomenna on jo tiedossa ilta uusien tuttavuuksien kanssa, joten kavereita täältä varmasti löytyy! :)

Ja onneksi perheeni täällä on aivan ihana, sekä rakkaat suomessa, näinä hetkinä ihania ihmisiä ympärillä osaa arvostaa entistä enemmän! <3

Nyt nukkumaan, bonne nuit!

<3: Empska

tiistai 23. lokakuuta 2012

Kotona!


Sveitsissä siis ollaan! :) Olen ollut jo kuukauden verran ja hyvältä tuntuu! Tuntuu todella sitlä, että on tullut kotiin. Tietenkin ensimmäiset kuukaudet ovat ns.kuherrus kuukausia, jolloin kaikki on ihanaa, mutta aijon ottaa tätä ajasta kaiken ilon irti! :)

Asun siis suomalais-italialaisessa perheessä noin 20 minuutin bussimatkan päässä Geneven keskustasta. Päivisin vietän aikaa suloisen puolitoista vuotiaan pikku herran kanssa puistoillen ja leikkien. Tähän asti kaikki on mennyt loistavasti, viihdyn perheessä ja pidän todella paljon työstäni! Vaikka täytyy kyllä myöntää, että vauvakuumeesta ei ole tietoakaan! :D


Maisemia päiväkävelyltä.


Muita au paireja kävin moikkaamassa au pairien tapaamisessa, mutta en tuntenut oloani kotoisaksi siellä. Tunsin itteni vanhaks (joo, olen vasta 23 vuotias :D), koska suurin osa oli 19 vuotiaita, ja ne vaan tuntu niiiin nuorilta :D En oo nyt muissa au pairien tapaamisissa käyny, mutta oon käyny yhen nettisivuston kautta järjestetyissä tapaamisissa, joissa käy kaikkia ulkomaalaisia, jotka asuu Genevessä. Siellä oon tavannu muutamia kivoja tyttöjä ja on ollu muutenki kiva tutustua uusiin ihmisiin :)


Päiviväkävelyn kaverit.


Oon viettäny au pair vuoden Sveitsissä jo aikasemmin pari vuotta sitten ja silloin tutustuin kivoihin poikii. Yks oli kuitenkin kaikkein kivoin, G, ja silloin jo jonkin verran nähtiin ja tutustuttiin. Näitten vuosien aikana kun olen ollut poissa Sveitsissä, ollaan pidetty harvakseltaan yhteyttä.
Heti kun tiesin, että palaan tänne, laitoin tietenkin myös G:lle viestiä. Nähtiinkin heti ekalla viikolla kun tänne tulin. Juttu luisti vanhaan tapaan hyvin ja viihdyin todella hyvin hänen seurassaan.
Ensimmäisen kerran nähtiin lauantaina, meijän piti vaan käydä pikasesi juomilla, mutta ei me ihan niin nopeesti selvitty kuulumisien vaihdosta. Maanantaina mentiin syömään yhteen ravintolaan, missä yksi näistä pojista, S, työskentelee, yllätettiin hänet, koska hän ei tiennyt mun olevan täällä. Torstaina käytiin juomilla ja viikonlopun olinkin kokonaan G:n kanssa :)


Meidän kylän "keskuskatu"

Mun nopeaan ja kivuttomaan kotiutumiseen tänne on tietenkin vaikuttanut tämä ihana poika (vai pitäiskö sanoa mies? :D). Tämä ei todella ollut mitenkään suunniteltu juttu, enkä edes osannut kuvitella tätä, ainakaan tietoisesti. Joskus kirjoitan teille meidän tarinan, niin ymmärrätte, miksi G on saattanut olla syy mun kaipaukseen takaisin tänne.. ;)




Täällä siis kaikki paremminkin kuin hyvin! :) Yritän nyt kirjoitella hiukan useammin kuulumisia ja ajatuksia, mitä täällä herää. Viikonlopuksi tulen suomeen juhlistamaan pikku prinsessan ristiäisiä ja näkemään rakkaita <3

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille täältä kauniin ja lämpöisen syksyn keskeltä! :)

<3: Empska