Jeee, Huomenna alkaa koulu!

Oikeasti vasta tiistaina. Huomenna haetaan student ID-card koululta ja tiistaina alkaa luennot.

Viikko sitten perjantaina meillä oli orientaatiota klo 10-17. Päivä tuntui todella pitkälle, lounastauko oli klo 13-14, mutta muuten kulutettiin penkkejä. 

Ensin oli yhteinen tilaisuus, jossa oli kaikki vaihtarit ja yliopiston uudet opiskelijat mukana. Koko päivän kävimme asioita läpi, jotka olivat meille itestään selviä. Ainoastaan muutama juttu tuli uutena, esimerkikis koulun järjestämä urheilu sekä terveydenhuolto. 

Meille kerrottiin mm. että koulussa kannatetaan naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja sen tärkeydestä puhuttiin tunti. Käytiin läpi, kuinka tenteissä ei saa luntata ja on myös väärin näyttää muille oikeita vastauksia. Puhuttiin paljon urheilun tärkeydestä, kuinka pitää terveydestään huolta, että ei lihoisi opiskeluiden aikana. Päivä tuntui pitkältä! 

Seuraavan kerran meillä oli koulua tiistaina. Saavuttiin innoissamme klo 10 koululle ja ajattelimme, että tänään tehdään paljon! Ensin saimme kuulla, että perjantain orientaatio ei ollut tarkoitettu ollenkaan meille vaan ainoastaan paikallisille, jotka aloittavat yliopiston nyt. Se siis selitti, miksi käytävät asiat olivat meille niin itsestään selviä, mutta paikallisille varmasti uusia ja tärkeitä asioita. Näinä hetkinä sitä muistaa olevansa kehitysmaassa. 

Tämän jälkeen meille kerrottiin hiukan koulun järjestämistä retkistä, joihin varmasti osallistumme. Sitten siirryttiin varsinaiseen asiaan! Luokkahuoneeseen tuli yksi (1) nainen ottamaan meiltä kaikilta 59 vaihtarilta kurssivalinnat vastaan. Kyllä, istuimme koulun lattialla klo 10-15 tekemättä mitään, odotimme kun jokainen yksitellen meni tämän naisen luo, katsoi kursseja kurssiluettelosta ja kertoi valinnat hänelle. 59 vaihto-oppilasta. Me saimme tehtyä valintamme klo 15 jälkeen ja kotiin pääsimme klo 16 aikoihin. Puolet vaihtareista lähti kotiin tyhjin käsin, ja menivät seuraavana päivänä tekemään saman uusiksi. Kannatti odottaa päivää innolla! Opin paljon! Mm. että meidän tikkurilan Laureassa hoidetaan kurssiesittelyt ja valinnat paljon fiksummin ja nopeammin. Meillä on suomessa maailman paras koulu! Tai ei ehkä maailman paras, mutta kehittyneempi kuin tämä koulu täällä. 

Tämä kaveri moikkasi meitä koulun pihalla kun lähdettiin kohti kotia. Sillä oli
 myös paljon kavereita mukana, muut vaan ei halunneet kuvaan mukaan..

Toivottavasti tiistaina alkavat luennot olisi vähän haasteellisempia muutenkin kuin peppulihaksille. 

Tänne kuuluu siis hyvää! Ja ruoho ei kaikista kohdin ole aina vihreämpää sen aidan toisella puolella..

<3: Emilia

 

Barbados!

Täällä sitä ollaan!

Matka meillä Suomen kotisoitteesta Barbadoksen kotiosoitteeseen kesti kaiken kaikkiaan about 35 tuntia. Ja jännitystä tälle matkalle riitti!

Lento kohti ensimmäistä etappia New Yorkia lähti perjantaina klo 14.10. Torstaina illalla rupesin checkaama
an meitä koneeseen vain huomatakseni että tarvitaan ESTA. Mikä ESTA?! Siitä nopeet googlettelut käyntiin ja huomattiin, että se pitäis hankkia 72 tuntia ennen lentoa. Nice!
Soitettiin lentokentälle ja suoraan Finnairille kuullaksemme että kyllä, ESTA tarvii olla jos meinaa koneeseen päästä. Onneksi osasivat kertoa, että kentän palvelupisteestä sen pitäis hoitua nopeellakin aikataululla. Illalla se oli jo kiinni, mutta aukeaisi aamulla klo 5.30.

Muutama tunti unta ja kentälle selvittämään asiaa. Virkailijan mielestä oltiin tosi ajoissa liikkeellä! Netistä täytetiin hakemukset ja maksettiin, ja heti saatiin ESTA. Lopulta helppoa, mutta hiukan sykkeet nousi! Kerkesin jo kattelemaan paljon maksais uudet lennot Barbadokselle, jos ei kerittäis sitä ESTAa saamaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Päivällä ilosesti noustiin koneeseen ja about 9 tunnin lento meni tosi mukavasti ja nopeesti, vaikka nukuttua ei juuri tullut.

Nycissä meillä oli melkein 4h aikaa vaihtaa kone ja ajateltiin, että siinähän ehtii vaikka ja mitä! Siinä vaiheessa kun päästiin passivirkailijan luo, oli boarding timeen tunti aikaa ja laukut piti vielä tullata ja mennä itsekin turvatarkastuksen läpi. Hiukan tuli taas jännät paikat että niinkö me ehditään, mutta hyvin ehdittiin! Saatiin vielä vaihdettua viereiset paikat koneeseen, se lento meni täysin unessa. Nukahdin samantien kun pääsin istumaan, enkä edes huomannu, että seisoskeltiin tunti paikoillamme :D

Miamissa vietettiin yö, nukuttiin muutama tunti kentän lattialla ja aamulla  käytiin vähän kiertelemässä kauppoja, syötiin ja mentiin ulos haistelemaan Miamin kosteeta ja kuumaa ilmaa.

Miamsta kone Barbadokselle oli puoliks tyhjä, joten saatiin penkkirivi ittellemme ja nukuttiin sekin lento hirmu hyvin!

Nopeesti automaatista rahaa, taksi alle ja kämpille! Siitä alko sitten meijän seikkailut :)

<3: Emilia