The happiest girl in the world!!

Heippa!

Oon ihan superhypermega onnellinen!!! :)

Ei oo yhtä isoa asiaa, joka tän tekis vaan elämä yleisesti :)

Tällä hetkellä tää perheen luona asuminen potkii taas kunnolla päähän ja talvella se veiki fiiliksen kaikesta.

Mutta nyt on monia monia muita juttuja, jotka voittaa ton fiiliksen! :)

Lauantai aamuna heräsin ihan tosi pahantuulisena kun nää rupes täällä meukkaamaan jo kaheksan aikaan aamulla. Sillon normi elämisen äänet on ok, mutta crosstreineriä ei siihen aikaan aleta kasaamaan suoraan mun huoneen oven edessä. Mutta päivällä sain ihan mielettömän ihana viestin ja voi, kaikki aamun huonotuulisuus oli tiessään! Mun puhelimeen meinaan pärähti tämmönen kuva:

Täällä on kevät! Melkein kesä! Viime torstaina illalla klo 19 mittari näytti +26 ja meikäläinen huiteli kesämekko päällä, aah <3 Nyt on kyllä ollu koko viikonlopun ja tänään ihan harmaata ja sateista, mutta silti suht lämmintä :)

Täällä on puistoissa mielettöästi värikkäitä kukkia! Kuin ihana käppäillä tuolla kaikessa rauhassa ja ihailla Alppeja, järveä ja kaikenvärisiä ihania kukkia?! <3

Eilen mulle soitetiin Nyonin sairaalasta, mun Sveitsin perhe oli edellis yönä saanu pikkusen pojan <3 Tänään pääsin ihmettelemään tätä 2600g kääröä ja olihan se nyt ihan mieletön!! :) Semmonen sydämen sulattaja ettei mitään rajaa <3

Ja äsken puhuin puhelimessa mun rakkaan veljen kanssa! Kuinka onnellinen oonkaan mun perheestä! <3 Mulla on maailman paras pikkusisko, maailman paras isoveli ja maailman parhaat vanhemmat! <3 Ihan kenen kanssa tahansa niistä puhunki, tuun hyvälle tuulelle ja ne saa hymyn mun kasvoille :) Vaikka menisin kuinka kauas, en tiiä pystyisinkö ikinä arvostamaan ja rakastamaan niitä yhtään enempää ku mitä jo teen! <3

Mulla on myös mielettömiä ystäviä! <3 Harmittelin pitkään kun tuntuu, että moni kaveri on kaikonnu johonkin, eikä niitten kanssa tuu pidettyä oikeestaan mitään yhteyttä enään. Mutta vaikka mulla olis miljoona kaveria, ei ne millään korvais mun muutamaa ihanaa ystävää! <3 Ystäviä, joille voi aina soittaa, oli mikä tahansa. Ystäviä, jotka ei tuomitse. Ystäviä, joiden kanssa voi nauraa ja itkeä. Ystäviä, jotka pysyy ystävinä, vaikka oonkin tämmönen päätön kana, joka huitelee maasta toiseen ;) Ja mikä parasta, yksi näistä ystävistä, ihana S, tulee tänne perjantaina mun seuraks viikonlopuks <3 Ja muut nään parin viikon päästä, kun tuun suomeen lomailemaan <3


Mulla ei oo tällä hetkellä erityisen mieluinen työ, mulla ei oo tällä hetkellä kotia, joka tuntuis kodilta, mulla ei oo mitään hajua mitä tuun tekee heinäkuun 17.pv jälkeen kun täältä lennän kotiin. Mutta noitten murehtiminen ei mihinkään murehtimalla muutu, joten tyhmä olis käyttää energiaa siihen :) Käytään sen mielummin johonkin ihan muuhun:


Olemaan onnellinen kaikesta mitä mulla on! <3

Kaikille ihanaa kevättä ja muistakaa välillä pysähtyä miettimään, mitä kaikkea teillä jo on sen sijaan, että murehtisitte mitä teillä ei oo :)

Bisous!

<3: Emilia

Mihin koulumaailma on menossa?!

Oon pöyristyny!

En voinu uskoa silmiäni ku tänään luin Hesarin sivuja.
Oikeesti opettaja erotettu kun on poistanu häiriköivän oppilaan ruokalasta??!! APUA!!

Viime vuonna mut olis noilla perusteilla voitu potkii pihalle monet kerrat!

Opetusvirasto katsoo, että opettaja on vaarantanut oppilaan oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön.

Rajat on rakkautta. Rajat luo turvaa.
Kyseinen erityisopettaja, Antti Korhonen, asetti nuorelle rajat. Nuori ei uskonut puhetta, olisiko Korhosen pitänyt vaan todeta että ok, tee mitä tykkäät? Sillon rajoista ei olis pidetty kiinni, jolloin on ihan turha edes yrittää asettaa niitä. Mun mieletä Korhonen toimi nyt niin, että piti kiinni asettamistaan rajoista, jotka nimenomaan luovat sitä turvalisuutta! Jopa tälle poistetulle oppilaalle, saatikka sitten muille ruokalassa olleille oppilaille.

Jos Korhonen ei olis puuttunu tilanteeseen, olisko hänet silloin erotettu syynä se, että hän vaaransi muiden oppilaiden oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön?


Lapsiin eikä nuoriin saa missään nimessä kohdistaa kohtuutonta väkivaltaa, ja sitä ei tässä tapauksessa oo tehty. Jos opettaja ei tossa tilanteessa olis saanu koskea oppilaaseen, miten ihmeessä opettajilla on enää mitään auktoriteettia oppilaisiin?

Musta tuntuu, että koulumaailma on menossa siihen suuntaan, että oppilaat pyörittää kouluja, ja kun opettajat yrittää siihen puuttua, valittaa vanhemmat opettajien toimista. Ja tästä seuraa se, että opettajat on entistä enemmän varpaillaan.


Korhonen totesi 45 minuuttia-ohjelmassa, että on ruvettu pelkäämään vanhempien reatiota. Siinä Korhonen on ihan oikeessa, vanhemmat liian usein hyökkää opettajaa vastaan, oppilaat on ihan piece of cake vanhempiin verrattuna.

Toki vanhemmat saa ja pitääkin olla kiinnostuneita koulun menosta, mutta kaikkien kannalta parhaita tuloksia saadaan kun vanhemmat muistavat kunnioittaa opettajaa, silloin myös lapset ja nuoret kunnioittavat. Jos tätä esimerkkiä ei vanhemmilta tuu, ei sitä oikeen voida odottaa lapsiltakaan.

VAKAVA-kokeeseen lukiessa ja päämääränä päästä opiskelemaan erityispedagogiikkaa rupesin miettimään, että mihinköhän hommaan mä oon oikeen ryhtymässä?

Toivon todella, että oikeuden päätös on semmonen, että haluun tulevaisuudessakin erityisopettajaks.

Ja nyt hengitän syvään, rauhotun ja rupeen lukemaan, tää vauhkoominen oli nyt tässä :D

-Emilia