maanantai 8. huhtikuuta 2013

Mihin koulumaailma on menossa?!

Oon pöyristyny!

En voinu uskoa silmiäni ku tänään luin Hesarin sivuja.
Oikeesti opettaja erotettu kun on poistanu häiriköivän oppilaan ruokalasta??!! APUA!!

Viime vuonna mut olis noilla perusteilla voitu potkii pihalle monet kerrat!

Opetusvirasto katsoo, että opettaja on vaarantanut oppilaan oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön.

Rajat on rakkautta. Rajat luo turvaa.
Kyseinen erityisopettaja, Antti Korhonen, asetti nuorelle rajat. Nuori ei uskonut puhetta, olisiko Korhosen pitänyt vaan todeta että ok, tee mitä tykkäät? Sillon rajoista ei olis pidetty kiinni, jolloin on ihan turha edes yrittää asettaa niitä. Mun mieletä Korhonen toimi nyt niin, että piti kiinni asettamistaan rajoista, jotka nimenomaan luovat sitä turvalisuutta! Jopa tälle poistetulle oppilaalle, saatikka sitten muille ruokalassa olleille oppilaille.

Jos Korhonen ei olis puuttunu tilanteeseen, olisko hänet silloin erotettu syynä se, että hän vaaransi muiden oppilaiden oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön?


Lapsiin eikä nuoriin saa missään nimessä kohdistaa kohtuutonta väkivaltaa, ja sitä ei tässä tapauksessa oo tehty. Jos opettaja ei tossa tilanteessa olis saanu koskea oppilaaseen, miten ihmeessä opettajilla on enää mitään auktoriteettia oppilaisiin?

Musta tuntuu, että koulumaailma on menossa siihen suuntaan, että oppilaat pyörittää kouluja, ja kun opettajat yrittää siihen puuttua, valittaa vanhemmat opettajien toimista. Ja tästä seuraa se, että opettajat on entistä enemmän varpaillaan.


Korhonen totesi 45 minuuttia-ohjelmassa, että on ruvettu pelkäämään vanhempien reatiota. Siinä Korhonen on ihan oikeessa, vanhemmat liian usein hyökkää opettajaa vastaan, oppilaat on ihan piece of cake vanhempiin verrattuna.

Toki vanhemmat saa ja pitääkin olla kiinnostuneita koulun menosta, mutta kaikkien kannalta parhaita tuloksia saadaan kun vanhemmat muistavat kunnioittaa opettajaa, silloin myös lapset ja nuoret kunnioittavat. Jos tätä esimerkkiä ei vanhemmilta tuu, ei sitä oikeen voida odottaa lapsiltakaan.

VAKAVA-kokeeseen lukiessa ja päämääränä päästä opiskelemaan erityispedagogiikkaa rupesin miettimään, että mihinköhän hommaan mä oon oikeen ryhtymässä?

Toivon todella, että oikeuden päätös on semmonen, että haluun tulevaisuudessakin erityisopettajaks.

Ja nyt hengitän syvään, rauhotun ja rupeen lukemaan, tää vauhkoominen oli nyt tässä :D

-Emilia




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti