Pienehkö kulttuurishokki?

Tai ehkä vähän isompi...

Vaikka meikäläinen on maailmalla menny jo jonkin verran, niin silti iski aika kova kulttuurishokki tänne tultaessa. Suuri syy siihen oli varmaan omat odotukset. Nyt niistä uskaltaa jo kertoa ääneen, kun ne on suurimmaksi osaksi selätetty ja yli kuukaus on täällä tullu oltua :)

Saavuttuamme tänne 5 viikkoa sitten perjantaina, lähdettiin oikeestaan heti meidän vuokraemännän suosittelemaan Super Markettiin tähän lähelle. Siellä todellisuus oli jotain ihan muuta kun oltiin kuviteltu ja eka kova shokki iski. Mehän nähtiin täällä paljon värikkäitä ja tuoreita hedelmiä ja kasviksia sekä mereneläviä. Kaupassa meitä odotti säilykkeet ja pakasteet. Siinä väsyneinä ja nälkäsinä meinas meikäläisellä itku päästä ja toisella puoliskolla kiukku. Mitä ihmettä me syödään seuraavat 5kk?! Jos tommosta ruokaa niin mitä meijän mahat siihen sanoo?

Illallikset väsättiin tonnikalapastaa ja sen jälkeen itku kurkussa äkkiä nukkumaan ja toivomaan, että seuraava päivä olis parempi.

Lauantaina lähettiin markkinoille ostamaan niitä tuoreita hedelmiä ja vihanneksia. Se vähän helpotti, kun sai kannettua tuoretta evästä kotiin. Takasin tullessa känninen paikallisen bussin maksujen kerääjä kusetti meitä hiukan, se ei kauheesti mieltä kohottanu.

Illalla lähettin ettimään ruokaa, molemmilla hirvee nälkä kun pelkät kasvikset ei enää tuntunu riittävän. Klttuurishokkiin lisää vettä myllyyn heitti paikallisten huutelu ja tyrkyttäminen. Se oli ok Aasiassa, mutta en uudestaan sitä jaksais!-oli ensimmäinen reaktio.

Illalla itketti ihan kunnolla ja katottiin jo lentoja takasin suomeen. Mietittiin, että ei tää oo sen arvosta. 5kk ja ei saada kunnon ruokaa, koko ajan pitää olla tarkkana, että ei kuseteta ja sietää paikallisten huutelua ja tyrkyttämistä.

Sunnuntaina herättiin, syötiin värikäs hedelmäinen aamupala ja lähettiin rannalle. Ranta oli aivan yhtä upea kun kuvissa! Kyseinen ranta on meiltä muutaman minuutin kävelymatkan päässä, hiljanen ja siisti. Siinä vaiheessa oli varmaa, että kyllä me tänne jäädään!

Nyt ollaan löydetty jo meidän vakkari kauppa, mistä saa kaikkea! Vaikka se onkin ihan törkeen hintanen, ollaan päätetty että ei niin välitettäis siitä, koska terveellisestä ruoasta ei haluta tinkiä.  Meinasin seota, kun mentiin sinne ekan kerran, niin helpottunu olin kun löydettiin meille oikeeta ruokaa :D Ja muistan, mikä oli parasta ekalla kauppareissulla siellä: meitä ei tuijotettu! Ihmeellisiä asioita sitä oppii arvostamaan.

Paikalliset on tottunu meihin, tai ehkä rusketus on auttanu ;) Huuteluita ei enää tuu niin paljoa, paitsi jos lähen yksin liikkeelle. Mutta nekin on onneks jääny pelkästään huuteluihin, kun niitä ei noteeraa, saa muuten kävellä ihan rauhassa. Ja huijauskin jäi siihen yhteen kertaan. Ilmeisesti meille sattu todella harvinainen paikallinen, koska muuten nää on ollut tosi ystävällisiä. Yllätyin pari päivää sitten, kun kävin markkinoilta hakemassa tuoretta inkivääriä. Otin sopivan palasen, myyjä totesi että se on niin pieni, että ei tarvitse maksaa ja toivotti hyvät päivänjatkot. Tuli todella hyvä mieli :)

Rannat on edelleen se meijän pakopaikka. Sillon kun on tunne, että tää ei oo meijän paikka ja iskee koti-ikävä, mennään rannalle. Turkoosi vesi, valkoinen hiekka ja palmut ei oo vielä kertaakaan pettäny <3

1kk ja 1vk jo oltu, enää 3kk ja 3 viikkoa jäljellä. Ruoho ei aina oo vihreämpää aidan toisella puolella, se on varmasti yksi tärkeimmistä opeista tältä reissulta <3

<3: Emilia

Ps. Mun kone sano itsensä irti. En vielä oo keksiny, miten saisin mun puhelimesta kuvat mun murun tabletille, joten nyt tulee kuvattomia tekstejä. Täytyy kysyä tolta fiksummalta apua niin pääsen näyttämään teille, missä kaikkialla ollaan seikkailtu ;)

Voihan kunnianhimo!

Tiistaina alkoi luennot, ensiksi International Business ja muutaman tunnin tauon jälkeen Principles of Marketing. Ja nyt vähän pelottaa!

International Business vaikutti mielenkiintoiselta ja lehtori erittäin mukavalta. Kurssiin kuuluu paljon ryhmätöitä, ehkä pari business matkaa ja tietenkin väli- ja lopputentit. Hän kuitenkin sanoi, että jos on kaikilla tunneilla mukana ja tekee ryhmätyöt ja muut annetut tehtävät, pääsee kurssista läpi. Jes!

Marketing vaikuttikin sitten hiukan haasteellisemmalta. Lehtori oli hiukan erikoinen, eläytyi todella vahvasti ja käyttäytyi suomalaisin silmin hiukan oudosti. Luulot hän otti meiltä aika pian pois! Yksi isompi esitelmä kurssin aikana sekä väli- ja lopputentti. Lopputentistä on saatava vähintään 50% oikein, että pääsee koko kurssista edes läpi. Kuulosti haastavalta, mutta ei mahdottomalta!
Tai niin luulin.. Tänään kävin katsomassa netissä viime vuoden väli- ja lopputenttiä. Ja voi luoja! Kysymyksiä on lopputentissä 11 sivun verran joista yksi on case-tyyppinen tehtävä, paljon monivalintoja ja yksi pitkä essee. Peace of cake, mutta aikaa tehdä tentti on kaksi tuntia! Tuli hiukan äitiä ikävä ja usko itseensä alkoi horjua. Entä jos en pääse tenttiä läpi? Uusintamahdollisuutta ei ole ja itku ei auta.

Laitoin lehtorillemme Suomeen viestiä, että apua. Sanoi tietävänsä yliopiston kovan vaatimustason ja ehdotti vaihtamaan kurssin johonkin helpompaan, jotta kerkeisin seuraavina kuukausina myös nauttimaan elämästä. Se on kuulema yksi tärkeä osuus vaihtoa sen opiskelun lisäksi.
Olo oli helpottunut, mutta kunnianhimo! Se nosti tässä vaiheessä päätään ja ei suostunutkaan luovuttamaan. Joskus mietin, että helpommalla pääsisin, kun kunnianhimoa olisi hiukan vähemmän. Tärkein syy, miksi vaihtoon lähdin, oli englannin vahvistaminen. Ei se, että todistaisin itselleni pystyväni suhteellisen heikolla ammatillisella englannilla pääsemään vaikeasta ja pitkästä tentistä läpi aikarajan kanssa.

Kirjastosta kotiintuomisia: kahden kurssin oppimatriaalit. Sivuja vain n.600 per kirja...

Mutta niin, nyt olisi tarkoitus ainakin yrittää! Lisäksi otan sen yhden helpon kurssin, jos en Marketing-kurssista pääse läpi. Saanpahan ainakin opintopisteet kasaan. Helppo kurssi on nimeltään jalkapallo. Kyllä, aion hankkia opintopisteitä treenaamalla täällä jalkapalloa. Ostoslistaan ilmestyi juuri nappikset.

Yhden kurssin, Sport Nutrition, oli määrä alkaa tänään, mutta tunnit olikin peruttu. Niinpä tämä iltapäivä meni varsin mukavissa merkeissä:

<3: Emilia

Ps. Varasin itselleni huomiseksi surffi-tunnin. Tunti on 7.30 aamulla, hiukan jännittää!