Enemmän vai vähemmän..

Moikka!

Mä keksin jo joululoman aikaan, mitä haluun tehä syksyllä. Haluun kouluun. Haluun ihan oikeeks erityisluokanopettajaks, haluun siihen koulutuksen.

Koska täällä semmosen opiskelu englanniks ei ainakaan mun tietojen mukaan onnistuis, tuli vaihtoehdoks palata takasin suomeen. Toki vaakakupissa painaa myös paljon se, että haluun olla näkemässä kun mun rakas kummityttö kasvaa ja muutenkin osaa taas arvostaa sitä, että läheiset on lähellä.

Pääsykokeirja julkastiin tiistaina ja nyt se on jo kertaalleen luettu. Nyt olis vielä toukokuun alkuun asti aikaa sitä lukea ja tehä muistiinpanoja, koska mähän oon koulunpenkillä ens syksyllä vaikka mikä olis!

Mutta jotta asiat ei kuullostais liian yksinkertaisilta, päätin kehittää ittelleni ongelman :D

Oon täällä käyny ranskankurssilla, jonka ensimmäinen osa loppu eilen. Kaks kertaa viikossa vajaa pari tuntia oon saanu nauttia ihan mielettömän komeen ja super hyvän ranskanopettajan opeista. Meillä on myös ollu ihan paras porukka, ykskään tunti ei oo menny ilman naurua :) En ihan oikeesti tiiä voiko opiskelu tosta enään paremmaks muuttua!

Sama luokka ja opettaja jatkaa jatkokurssia 9.4. eli reilu viikon päästä. Mä haluaisin myös jatkaa! Mutta, onko liikaa 9 tunnin työpäivät, kaks iltaa viikossa ranskan opiskelua + kotiopiskelut ja pääsykokeisiin lukeminen?
Toki asiaan vaikuttaa myös kurssin hinta, se kun on 545 frangia, joka on yli puolet mun kuukausipalkasta. Maksan ton mielelläni, jos tiedän että jaksan myös panostaa ranskan opiskeluun. Toisaalta, ei kai opiskelu ikinä mee hukkaan, vaikka siihen ei täysillä jaksais panostaakkaan..

Samaan ryhmään en voi hypätä toukokuun puolessa välissä pääsykokeiden jälkeen, koska siinä ajassa muu ryhmä on edenny ihan mielettömästi. Enkä myöskään haluu ketään toista opettajaa, koska ei kukaan vaan voi olla parempi ku toi meijän. Jo ihan vaan sen takia, koska mun on ollu pakko tehä kotiopiskelut nyt tosi hyvin, kun se on niin komee ja haluun näyttää sille että mäkin voin oppia jotain :D Ei kellään keski-ikäsellä naisella vaan voi olla samanlaista vaikutusta :D

Voi apua, mitä mä teen? Toisaalta, eiks kuus viikkoa nyt luulis jaksavan vaikka päällä seisten? Ja sitten kun on syksyllä yliopistossa, niin kyllä mun sillonki pitää jaksaa tehä täyttä päivää opiskelujen ja töitten parissa. Mutta toisaalta, en oo vielä yhtään tottunu kunnon opiskeluun..

Nyt saa kertoa oman mielipiteensä, haukatakko iso pala kakkua ja opiskella enemmän vai keskityä vaan pääsykokeisiin ja opiskella vähän vähemmän? :)

Bisous!

<3: Emilia

Dijon

Moikka!

Mihis tää maaliskuu on kadonnu..? Menny jotenki ihan ohi :D

Mä kävin pitkästä aikaa tutustumassa uuteen paikkaan viikonloppuna! :) Viikko sitten viikonloppuna puhuttiin P:n kanssa, että vois tehä jotain, kun silläkin on vapaa viikonloppu. Niinpä me sit päätettiin varata hotelli Dijonista ja lähtee kattelemaan sitä viikonlopuks :)

Pienen kaupungin pienempi riemukaari :)

Lauantaina lähin kotoa kaheksan aikaan Meyriniin, jossa treffasin P:n. Tankki täyteen ja nokka kohti Jura-vuoria ja niiden yli Dijoniin :) Matka kesti kolmisen tuntia ja meni suht nopsaan, kun ei oltu aikoihin nähty, niin oli paljon kuulumisia kerrottavana :) Dijoniin saavuttiin kahentoista aikoihin, vietiin kamat huoneeseen ja lähettiin keskustaan ettimään ravintolaa. Oltiin molemmat niin nälkäsiä, että mentiin aika lailla ekaan ravintolaan, mikä nähtiin. Ravintola oli suht täynnä ja lopulta meijän lounas kestikin reilu pari tuntia :D Se meni oikeestaan aika nopsaan, jotenki oli niin loma-fiilis, että ei ollu kiire mihkään :)

Lounaan "hiukan" tuhdimpi suklaajälkkäri.

Lounan jälkeen lähettiin tutustumaan keskustaan ja shoppailemaan tietenkin sinappia ;)

Dijon oli kaunis. Vaikka oliki tosi harmaata ja välillä aina sato, Dijon oli silti mielettömän kaunis. Vanhoja rakennuksia, kauniit vaaleet kadut, kirkkoja ja kappeleita. Ihan hirveesti ei kauppoja kierrelty, mutta onnistuin mä silti löytämään jotain ;) Kolmisen tuntia me yhteensä pörrättiin keskustassa ja aika hyvin onnistuttiin se näkemään.

Suunniteltiin, että illalliselle mentäis michelin-tähden ravintolaan, olishan se ollu kokemisen arvonen paikka! :) Noh, siellä ei kuitenkaan ollu ku muutamia eläkeläisiä niin etittiin toinen ruokailu paikka :)

Lounastettiin se reilu pari tuntia, mutta illallisen meni alle tunti :D Hotellilla oltiin takasin jo varmaan ennen kymmentä, pistttiin telkkari päälle ja sammuttiin ajoissa, kuin tylsiä me ollaan! :D

Noh, jaksettiinpahan herää aamulla nauttimaan ihanasta hotellin aamiasiesta! Mulle yö hotellissa on lukususta jo ihan siks, ettei aamulla tarvii herätä pikkumiehen ääniin. Tässä hotellissa oli myös ihan paras sänky! Ja aamulla kun pääsee seisovaan pötään aamupalalle, ni minä ainaki koen saavani rahoilleni vastinetta. Voisin vaikka joka viikonloppu häippästä hotelliin yöks, jos Genevessä olis ne vähän eri hintasia :D

Mun tulevan lomakoti.

Mun tulevan lomakodin olohuone.
Sisustus on vielä ihan kesken, mutta valaistus on just oikea.
Ja toi huonekorkeuskin on just ja just riittävä..

Mun tulevan lomakodin "pieni" viinikellari. Saatan tehä osasta tosta tilasta myös autotallin mun mersulle..

Mun tulevan lomakodin vieraille tarkotetun majatalon sisäpiha.

Sunnuntain kierreltiin vielä vähäsen ja käytiin ottamassa vielä vikat kuvat ja kahentoista aikoihin lähettiin huristelemaan takasin Geneveen. Takasin tulo matka oliki varsin hauska! :D Ei millään haluttu uskoo meijän navigaattoriin, vähän väliä oltiin sitä mieltä että täältä ei kyllä ajettu ku tultiin. Käytiin sit ettimässä aina välillä sitä "oikeeta" reittiä, vaikka lopulta navigaattori oliki koko ajan oikeessa :D Kauniit oli maisemat myös takasin tullessa ja välillä pysähdyttiin niitä kuvailemaan.

Iso koski! Käytiin ihan ton putouksen yläpuolella ihmettelemässä sitä, mutta kumpikaan ei
uskallettu mennä näköalatasanteen reunalle ottamaan kunnon kuvaa, sen verran hurja toi oli!

Onnistunut viikonloppu siis! :) Dijon oli ehdottomasti käymisen arvonen paika, mutta viikonloppu riitti sen näkemiseen ja kokemiseen mainiosti :)

Tänään aamulla heräsinki taas pikkumiehen ääniin ja oon entistäkin onnellisempi, että hän lähtee äitinsä kanssa suomeen huomenna illalla ja takasin tulevat vasta maanantai-iltana. Perheen isä menee perässä vasta perjantai-iltana, mutta saanpahan olla edes viikonlopun yksin kotona, jee! :)

Bisous!

<3: Emilia

Ps. Arvatkaapas, mitä mä perjantaina tein? ;)

Kävin nauttimassa kevään ensimmäisen irtopallojätskin! Ulkona oli +16 lämmintä, aurinko paisto ja sain ihailla järveä ja alppeja, oli aika jees :)

Töitten jälkeen pääsin lenkillä ihailemaan tämmösiä:

Täällä on oikeestikki kevät! <3

Tai siis oli, nyt tuntuu taas ihan syksyltä.

Naistenpäivää ja kuulumisia

Ihanaa naistenpäivää kaikille mun ihanille naisille! <3

Täällä naistenpäivä on ollu samanlainen ku kaikki muutki päivät, töitä täynnä :) Ilta tosin on erilainen, saan olla illan "yksin" kotona, jee!! :)

Alkuviikosta pistin perheen sälle töihin viestiä, että onko hän tietonen, että perjantaina on naistenpäivä ja jos hän haluaa viedä perheen äidin ulos, voin olla illan pojan kanssa. Tässä viestissä mulla oli aika vahvasti oma lehmä ojassa :D Ensinäki siks, että halusin ajoissa tietää, etten vaan suunnittele perjantai illaks muuta ja joudu sit perumaan suunnitelmiani ja toisekseen, kaipaan omaa aikaa ja näin saan sitä järestettyä.


Pikkumies on jo unilla ja noi vanhemmat lähtee kohta syömään, mä saan tehä itte ittelleni herkku ruokaa, syödä jälkkäriks tuoreita mansikoita, kattoa leffaa ja nauttia olostani ja hiljaisuudesta <3 Kuin ihanaa! :) Ja kaiken tän kruunaa paketti, jonka sain tänään suomesta: rakas äitini lähetti mulle tänne fazerin geisha-suklaata, nam! <3 Leffa eväät on siis maailman parhaimmat ;)

Mun piti viime viikonlopuks mennä vuorille viettämän viikonloppua ja perjantaina sinne meninki. Illalla laitettiin kimpassa ruokaa ja mentiin ajoissa nukkumaan. Ku olin ollu sängyssä ehkä 30 minuuttia, mua rupes sattumaan keuhkoihin ku hengitin. Kipu oli aika ylhäällä, joten pystyin hengittämään vaan semmosta pintahengitystä. Yö meniki sitte kipeillessä, kuume nousi ja laski ja olin ihan varma, että sitä kuumetta ei ollu mulle tyypillisesti 37 ja jotain astetta.

Aamulla heräsin ja olo oli jo tosi hyvä, siinä vaiheessa kuumetta oli vaan se reilu 37. Yöllä ilmeisesti se oli siis huidellu jossain vähän korkeemmalla. En viittiny jäädä tartuttaa muita, joten pistin kamat kasaan ja takasin Geneveen. Ihan hyvä niin, koska tulinki sit tosi kipeeks. Tuun tosi harvoin tosi kipeeks, tai jos tulee kuume, sitä on sen yhen yön ajan ja sillonki vähän ja mahatauditki selätän yleensä aika nopeesti. Nyt mulla oli ihan kuolema olo sen perjanai yön, lauantaina aamupäivällä helpotti, mutta sitte teinki kuolemaa sunnuntai iltaan asti.

Oon aina ajatellu, että kuume on kivempi ku mahatauti, koska mahatautiin ei oo lääkettä. Lauantaina mietin, että mitäköhän ihmettä mä oon oikeen ajatellu, niin hirvee olo mulla oli, kova kuume, keuhkoihin sattu ja pää todella kipee, eikä särkylääkkeet auttanu laisinkaan. Sunnuntaina mua kävi kattomassa lääkäri, ettei vaan oo mitään vakavempaa. Se mittas mun kuumeeks 39.6 ja omalla mittarilla samaan aikaan näytti 38.1. Lauantai-iltana meijän oma mittari näytti yli 39, ei ihme jos tuntu vhän kuolemalta ku tohonki lukemaan olis saanu lisätä, jotta olis tienny oikeen lämpötilan :)

Olo alko sitte helpottamaan aika hyvin ja sain jopa nukuttua sunnuntai-maanantai välisenä yönä ja maanantain ja tiistain ku vielä lepäsin, ni keskiviikkona olin jo taas ihan terve :)

Lääkäri sano, että täällä riehuu pari pöpöä, tää mun on lievempi ja toiseen pöpöön kuuluu lisäks oksentelu, ja jos mulla se olis ollu, olisin saattanu "päästä" tutustuu Geneven sairaalaan. Mua ei yhtään haittaa, että tä tutustuminen jäi välistä :D


Tää viikko onki sit menny tosi nopeesti ja oon ollu aivan sekasin päivistä. Täällä on kevät jo kovasti tulosa, tai ulkona on niin lämmin, että villakangastakilla tulee kuuma. Aurinko on kyllä näyttäytyny ihan liian vähän mun makuun, mutta toivotaan, että seki näyttäytyis vähän useemmin ens viikolla.

Tuolla puun alla näkyy vähän keltasia kukkia, niitä on täällä oikeesti jo tosi paljon tuolla nurtsin seassa! :)

Täällä on nyt menossa car show eli siis jonkun tyyppiset auto messut ja minä todellisena ei-auto ihmisena jopa mietin, että pitäiskö siellä mennä käymään. En tiiä mikä muhun on tullu :D Ehkä tylsyys, kun mulla ei oo sen suurempia suunnitelmia viikonlopuks :D Huomenna olis tarkotus mennä vähän kaupoille kiertelee ja kattomaan mun rakkaalle kummitytölle puol vuotis lahjaa <3 Ja siinäpä sit oikeestaan on mun suunnitelmat :)
Toisaalta, tuolla näkis varmasti semmosia autoja, joita ei ikinä muuten tulis nähtyä, vaikka toisaalta, en mä kyllä niistä autoista mitään ymmärtäis :D Katotaan nyt, mitä sitä jaksaa tehä.. :) Ainaki ranskaa pitäis lukee, jee! :D


Mutta tämmöstä siis tänne, ei arkea kummempaa :)

Bisous!

<3: Emilia