Ja taas palataan meidän kävelyihin :D Pari viikkoa sitten sunnuntaina lähdettiin Accraan smoothieille ja kävelemään merenrantaan ja ihastelemaan auringonlaskua.
Accrassa on rakennettu kävelykatu meren viereen, joka on noin puoli metriä-metrin korkeammalla kun rantahiekka. Siinä käy paljon turisteja sekä paikallisia kävelyllä.
Kävelykadun vieressä on vanha tyhjä ränsistynyt hotelli. Jäin sitä tuijottelemaan ja kysyin murulta, että mitä jos ostettais se ja kunnostettais se meille kodiks (Älä huoli äiti, ei me oikeesti olla tänne jäämäsä!). Samalla huomasin siinä kivikossa/ruohikossa jotain liikettä. Seillä meni ihan pieni kilpikonna! Jäin sitä ihmettelemään murun kanssa ja miettimään, että miten se sinne on joutunu ja onkohan se sille oikea paikka. Se oli siis sen kävelykadun ei meren puolella vaan kuivalla maalla. Pian nähtiin toinen ja sitten kolmaskin mini kilppari.
 |
| Tarkkasilmäiset voi bongata mini-kilpparin kivien seasta <3 |
Mietittiin siinä hetki, että mitä pitäis tehdä. Se ei selkeesti ollut mini-kilppareille oikea paikka, mutta täällä kilpparit on suojeltuja ja niihin ei saa koskea. Hetken siinä pohdittiin ja pähkiltiin, kunnes muru muisti, että oltiin hetkeä aikasemmin kävelty kilpikonnien pelastus-kioskin ohi. Kyseessä on itseasiassa meidän yliopiston projekti kilpikonnien pelastamiseksi. Heillä on oma ryhmä, jotka on perehtynyt kilpikonnien peastamiseen ja etsimiseen esimerkiksi juuri tuollaisesta paikasta, mihin ne ei kuulu ja mistä niitä on vaikea löytää.
Kioskilla oli henkilökuntaa, joille kerrottiin, mitä oltiin nähty. Toinen henkilökunnasta jäi soittamaan pelastuspartiota paikalle ja me lähdettiin toisen mukaan näyttämään mistä oltiin nämä minit bongattu.
Yhteistoimin löydettiin 21 mini-kilppari elossa, mutta valitettavasti 7 oli jo kerennyt kuolla. Meidän jälkeen paikalle tuli vielä yhdistyksen isompi porukka haravoimaan alueen kunnolla. Saatiin olla mukana pelastamassa kilppareita rantahiekalle ja suojelemassa niitä uteliailta turisteilta. Ei mennyt montaa minuuttia kun paikalle oli kerääntynyt hirmu joukko "auttajia", jotka olis kovasti halunneet koskea ja silitellä kilppareita ja ottaa kuvia niiden kanssa.
Ekat mini-kilpparit matkalla rannalle <3 Kohta niitä rupes löytymään sitä tahtia, että hellehattu pääs uuteen käyttöön ja kuljetettiin siinä kilpparit hiekalle.
Sinne ne meni <3 Suloisia olivat ja hauskasti aluks kelluivat vedessä. Ei heti tajuttu laittaa kilppareita pidemmälle rannalle, kauemmas kivistä. Aallot kun voi tietenkin heitellä ne takasin noita kiviä päin. Mutta ei onneks ainakaan meidän silmiin osunu, että niin olis käynyt.
Toi kyseinen paikka on ilmeisesti semmonen, mihin kilppareita usein eksyy. Siinä on mereltä suora näkymä autotielle, missä palaa valot myös pimeällä. Kilpparit suunnistaa valoa kohti, koska yleensä se valo tulee mereltä, kun aurinko paistaa sieltä tai sitten kuu. Öisin katuvalo on niin kirkas, että se on hämännyt pikkusia ja sen vuoksi ne on lähtenyt seikkailemaan ja pudonnut tonne toiselle puolelle. Ne ei sieltä pääse ite pois ja hoitajat sanokin, että usein ne kuolee tai ravut syö ne. Tehtiin siis oikeasti päivän hyvä työ :)
Voitte ehkä arvata, mikä paikka käydään katsastamassa nykyään vähintän kerran viikossa ihan vaan kaiken varalta? ;) Ja muutenkin on tullu käveltyä enemmän silmät auki :)
<3: Emilia
Ps. Eilinen ylläri onnistu! Murulla ei ollu hajuakaan, mihin olin sen viemässä! Ja tykkäsi kovasti :) Ruoka oli hyvää, auringonlasku upea ja hetkeks unohti kaikki huolet ja murheet <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti